keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Lille, Belgique et Euralille

Tässä on taas jonkin aikaa mennyt saada aikaiseksi kirjoittaa kuulumisia, mutta tässä niitä nyt tulee muutaman päivän ajalta.

Lauantaina käytiin iltapäivällä Lillessä. Satoi vettä, mutta ei se paljoa mua ainakaan haitannut, koska se kaupunki oli aivan ihana! Paljon ihania taloja, hullusti kaikkia ylisöpöjä kahviloita ja ravintoloita, ja ennen kaikkea, elämää. Pitää myös mainita, että ranskalaiset osaa pukeutua, koska en nähnyt yhden yhtä tuulipukukansalaista! Vaikka en vielä Pariisissa olekaan käynyt, ymmärrän nyt jo, miks sitä sanotaan rakkauden kaupungiksi. Väittäisin, että Ranska on rakkauden maa, katsokaa nyt tätäkin kuvaa ja laskekaa vaikka pariskuntien määrä.

Samedi on est allès à Lille avec ma famille d'accueil. La pluie ne me derrangeait pas parce que la ville était super! J'aimais bien tous les battiments mignons, les petits cafés et restaurants sympas et bien sur l'ambiance chaleureuse et tous les gens. J'ai aussi noté que les gens sont vraiment mieux habillés que les finlandais. Même si je n'ai pas encore visité Paris, je crois maintenant pourquoi est-qu'on l'appél la ville d'amour. Après vu Lille je pourrais dire que la France et le pays d'amour. Si vous ne croyez pas, vous pouves compter le nombre des couples dans ce photo au-dessus.

Nää kadut on oikeesti kun jotain unelmaa. Haluisin joskus hamassa tulevaisuudessa tai sitten vaan kuvitelmissa asua tossa valkosen talon ylimmässä kulmahuoneistossa ja siemailla aamuteetä ja katsella ihmisiä.


Lillessä käveltiin vanhan kaupungin katuja, käytiin kahvilassa, alkujuomilla ja lopulta ihanassa pikkuravintolassa. 

À Lille on a marché les rues de Vieux Lille, on est allés dans un café, pour un apero et eventuellement on a trouvé un restaurant très sympa.


Tää on pohjoisen erikoisuus, joita ihmiset tulee kaukaakin maistamaan
Tässä on Grand Place ja seuraava kuva on sitten toisesta suunnasta :D


 
Kyllä mua kuulkaa koeteltiin...


Tuo kauppa oli nimittäin ihan liikaa ihanuutta

Luojan kiitos tuolla oli liian kallista XD

Oi voi mitä suloisuutta.

Suurin osa kaupoista oli sillä tutulla ja turvallisella "katsoa saa, vaan ei koskea" periaatteella toimivia, kuten tää Louis Vuitton.
 Kaduilla oli ihana vaan kävellä ja pysähtyä isojen ja kauniiden näyteikkunoiden eteen syömään tai ostamaan silmillään. 
Ihan parasta.


Swarovski oli myös niitä ulkoapäin katseltavia kauppoja. Oon ihan varma, että tolla puudelilla on vähintään 155 Swarovski-kristallia kaulapannassa.
Seuraavalla kerralla haluun tonne! Mun host-äiti sano, että se aina lapsena halus käydä tuolla ja siellä on tosi hyvät crépesit. Sitä odotellessa...

Sunnuntaina sitten lähdettiin aamulla Belgiaan perheen äidin serkku-meetinkiin. Ajettiin Belgialaisen maaseudun läpi ja tunnin päästä oltiin perillä. Kaupungin nimeä en kyllä tiedä :D Oli hassua, miten niin pienen matkan päässä oli eri maa, ja esim. erikieliset tiekyltit ja erilaiset talot. Serkkuseurueen kanssa käveltiin joku 8km metsässä ja autotien vierellä, onneks oli hyvä sää. Noissa maisemista tuli mieleen oma maa mansikka, mikä toi hetkellisen koti-ikävän. Sain kuitenkin taluttaa yhden serkun koiraa, vaikka eihän se meidän ihanan hankalaa lenkitettävää Jopea korvannut. Varsinkin ekan kuva vois ihan hyvin olla Suomessa otettu!

Dimance par contre on est allés en Belgique pour visiter les cousins de ma mere d'accueil. On conduissait dans la campagne belge et après une heure on est arrivés dans le destination. Je ne sais pas le nom de la ville :D C'est marrant quand aprés si petit route on est dans un pays différent avec entre autres les panneraux en different langue et les maisons différents par rapport celles de France. Nous avons marché à peu prés 8km dans le forêt et à côtè de l'autoroute, heureusement il faisait beau. Les paysages dans le forét étaient un peu le même qu'en Finlande et par example ce photo pourrait être pris en Finlande.






Kävelyn jälkeen tultiin takaisin tapaamisen järjestävän serkun kotiin ja syötiin iso ja tosi hyvä lounas (josta en valitettavasti ottanut kuvia) eli alkupalat, pääruoka ja jälkkäri, jotka kaikki oli kyllä oikein runsaita :D Eipähän ollut illalla nälkä. Siellä Belgiassa oli ihanat lapset 1-v ja 4kk, joita paijailin ihan simät sydämillä, kova ikävä pienoisia serkkuja!

Après la marche nous avons mangé un déjeuner super bon (malheuresement je n'ai pas pris des photos) avec entrées, le plat principal et les desserts et chaqun était nickel! Pas de problem qu'on appélle le faim le soir :D


Alkuviikko meni paljon nopeammin ja helpomin koulussa kun viime viikolla, enkä ollut läheskään yhtä kuollut. Maanantaina oli tanssi, joka oli kivaa ja eilen kävin ostamassa kuntosalijäsenyyden salille, jonne on viiden minuutin kävelmatka :) Tänään mentiin Andrean kanssa bussi-metro yhdistelmällä kahdestaan Lilleen Euralille-kauppakeskukseen shoppailemaan ja tein paljon ihania löytöjä :3 Ihan huippua kun tässä niin lähellä on kunnon ostosparatiisi, missä on kaikkia hyviä kauppoja! Paljon jäi vielä käymättä, ei pidä käyttää kaikkia rahoja kerralla XD ja ihan varmistaakseen, että käytetään kaikkia mahdollisia julkisia, tultiin junalla takaisin.

Cette semaine est passée plus vite que la semaine dernière et je me sens que dans les cours je comprends plus en plus ce que le prof dit! Lundi j'avais la danse et j'aimait bien! Hier j'ai acheté un carte de la salle de musculation qui se trouve seulement cinq minutes de route au pied :) Aujourd'hui moi et Andrea, nous sommes allées à Lille pour faire du shopping à Euralille. C'est super d'avoir un tel paradis pour shopping si proche de moi! Il reste encore beaucoup de boutiques à visiter mais ce n'est pas bon de rejeter tout l'argent le même jour XD


Kiitän ja kumarran, à la prochaine!

torstai 12. syyskuuta 2013

Les petites histoires de malchance

Täytyy sanoo, että välillä tulee hetkiä, jolloin mun ruusuiset mielikuvat Ranskasta ei ihan täsmää todellisuuden kanssa. Välillä se tunne kestää aika kauankin. Kuten esimerkiksi maanantaina ja tiistaina koulussa. 

Mulle oli maanantaina merkattu itsenäistä opiskelua yhdelle tunnille ja menin sitten foyeriin eli semmoseen "oleskelutilaan", jossa ruoka-aikaan on Pasta Bar. No, yritin sitten lähteä vessaan ulkona olevaan rakennukseen, niin vahtikoira hyökkäs kimppuun ja sano, että hei just meni kaks tyttöä vessaan että et sä nyt vielä voi mennä. Esitin sitten häkeltynyttä turistia ja selitin että sori vaan mamma, en tunne talon sääntöjä ja menin oottamaan, että mut päästetään ulos. Ihme kun ei tullut sinne vessaan mukaan.

Olin ihan järkyttynyt ekalla enkun tunnilla, kun opettaja anto läksyks, että pitää valmistaa argumentteja puolesta ja vastaan joko koulupuvuista tai siitä, pitäskö Ranskan osallistua Syyrian sotaan. Suomessa oisin ollut sillein joo okei selvä homma, mutta kun alkutunnista kaikkien piti englanniksi esitellä pari ja suurimmalla osalla meni he ja she sekaisin niin aattelin että juuh mitähän tästä seuraa, kun ei raukoilla edes oo mitään enkun kirjoja. Tiistaina sitten valittiin muutama pari luokan eteen väittelemään ja julkisella nöyryytyksellä korjattiin toisten huonoa kielioppia. Toimii!

Kolmas järkytys (nyt puhutaan vasta maanantaista) oli se, miten ihmeen vaikeeta voi olla antaa kaappi. Ekana päivänä olin ilmoittanut opettajalle, että kyllä, haluan kaapin. Avaintenjaossa mulle ei kuitenkaan avainta ollut laitettu ja niinpä mut ohjattiin kansliaan. Sieltä mut ohjattiin seuraavan ihmisen luo joka sanoi, että ei, tuo host-vanhemman kaapin hinnalle allekirjoittama shekki ei riitä todisteeksi, että sinulla on lupa saada kaappi, vaan tarvitsen vanhemmilta lappusen, jossa suunnilleen polvistutaan ja anotaan kaappia. Eihän siinä, seuraavana päivänä menin kansliaan ja pistin kaikki maholliset laput ja shekit pöydälle ja sanoin, että joko nyt riittäis. Nyt oottelen, että joku monsieur etsii mut ja ilmoittaa, että mulle on avain. Helppoa kun heinänteko.

Noniin sitten tiistai. Mentiin syömään koulun cafeteriaan eli mikähän se on suomeksi... Sieltä saa kaikkia hamppareita, ranskalaisia, täytettyjä patonkeja yms. Päästiin syömään puoli yhden jälkeen ja varttia vaille alko tunti, eli ei mahiksia ehtiä ajoissa tunnille. Odotettiin sitten vielä kaks meidän luokan tyttöö meidän mukaan, että mennään kaikki yhdessä myöhässä. Täällä jos on myöhässä, pitää ensin mennä kansliaan, jossa se kirjotetaan sun reissariin ja sitten mennään tunnille vielä enemmän myöhässä ja opettaja on vielä hullumpi. Meidän tapauksessa kanslia oli luojan kiitos kiinni, joten saatiin "pienemmät vihat". Kun sitten mentiin luokkaan, tytöt selitti, että siellä ruokalassa oli niin isot jonot, ettei päästy syömään ajoissa, ja voi herttileili kun se opettaja räjähti! Ei, meidän ois pitänyt mennä toiseen ruokalaan, jossa ei kuulemma ollut ketään ja ensi viikolla jos ollaan myöhässä, ei päästä koko tunnille. 
Selevä. 
Yritin sanoo sille opettajalle, kun oltiin istuttu, että en ymmärtänyt, mitä se sano kun huusi semmosella vauhdilla, mutta en saanu sanottua loppuun kun se huusi jo, että nyt vähän äkkiä purkka roskiin. 
Selevä. 
Tunti jatkui ja jossain vaiheessa kun se oli sutinut taululle jotain laskuja ihan elämänsä vauhdilla ja antanut läjän tehtäviä, sanoin että en ymmärrä yhtään, mitä pitää tehdä. Tämä madame kohautti vaan olkapäitään ja sanoi, että voi voi, ei oo minun ongelma, nää on viime vuoden asioita. 
Selevä, merci madame. 
Siinä vaiheessa olin ihan räjähtämispisteessä ja päätin, että mulla ei oo enää mitään asiaa sille opettajalle, ja heti kun oli mahdollisuus, sanoin Comeniuksesta vastaavalle opettajalle, että muilla tunneilla menee ihan hyvin, mutta matikassa en ymmärrä opettajan puhetta enkä niitä merkkejä. Ratkaisuna mut koitetaan laittaa vuotta nuorempien eli -98 syntyneiden matikan ryhmään. En varmaan sielläkään osaa mitään, mutta kunhan saisi eri opettajan. Mun perheen äiti tarttu heti tohon "ei oo mun ongelma" -juttuun ja valitti toiselle Comenius-opelle, joka oli ihan järkyttynyt. Onneks mun puolia pidetään täällä!

Koska kolmas kerta ei vielä sanonut mitään, piti tulla keskiviikko. Koulupäivä kesti onneks vaan kahteentoista, se oli mun pelastus. Kotona syötiin ja otin päiväunet ja elämä oli mukavaa. Päätettiin sitten Andrean kanssa lähteä bussilla yhteen ostoskeskukseen tässä lähellä. Menin bussiin, ostin lipun ja menin istumaan. Katoin, että hups en leimannut sitä lippua niin kun seuraavat matkustajat, mut aattelin että njääh ihan sama, ei kukaan tarkista. Valitettavasti onnetar ei ollut ehtinyt mun mukaan, joten eikö sitten tullut tarkastajat bussin kyytiin. Jos ois ollut peili oisin kattonut siihen, että voisin osoittaa syyttävän sormen itseeni. Eipä paljoo auttanut, vaikka niille sedille yritin selittää, että tää on mun eka kerta bussilla Ranskassa ja kukaan ei kertonut, että se vitsin lippu pitää leimata. Sakkohan siitä rapsahti ja kaiken lisäks se ihastuttavan kohtelias setä laitto mulle suomalaisuuteni kunniaks vielä suuremman summan, kun olisi pitänyt, eli 53€. Kyllä siinä vaiheessa elämä lopetti hymyilemisen ja ei ehkä yllätä, että en paljon ostellut siellä ostoskeskuksessa. Paluumatkalla muuten ostin lipun ja leimasin sen. Hauska kone se leimasin.

Kotona ne oli vaan silleen joo ihan sama, ei ne sua voi löytää kun eivät edes koko henkilötunnusta tajunneet ottaa ja osoitekin vanhenee kohta kun muutetaan, joten älä huoli! Ilta oli sitten tosi kiva, täällä oli hauska homopari kylässä ja syötiin pizzaa. Lohturuokaa XD

Tänään on taas rento koulupäivä, eli liikan kaksoistunnit kohta, ja illalla aion tehdä makaronilaatikkoa ja salaattia suomalaiseen tyyliin! Pitää varmaan laittaa enemmän rasvaa ja suolaa kun normaalisti, koska nää on tottunut laittamaan niitä ihan ronskilla kouralla.

Parempaa loppuviikkoa mulle, ihanaa loppuviikkoa kaikille ja lukekaa ahkerasti kokeisiin ;)


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

C'est la deuxiéme semaine maintenant!

Nyt on ollut parin päivän tauko kirjoittamisesta, kun oon ollut aika väsynyt, eikä oo ollut suurempia uutisiakaan. Toinen viikko on nyt hyvässä vauhdissa! Ootan, että tää muuttuis vähän vähemmän väsyttäväks, koska ei oo kivaa olla illalla aina niin epäsosiaalinen väsymyksen takia...

Torstaina käytiin Andrean kanssa vähän lenkkeilemässä ja mentiin mun perheen äidin kyydillä kouluun 13.40. Mulla oli tosiaan vaan kaks tuntia liikuntaa. Paljon infoa ja lopputunnista oli voimistelua. Täällä saa näitten ylioppilastutkintoon tehä liikan kokeen esimerkiks vaikka stepistä :D harmi kun en kuullut mitkä on stepin arviointikriteerit!

Perjantaina oli vapaapäivä ja aamulla mentiin perheen naisten ja Appolinen kaverin kanssa Armentièresiin markkinoille. Monta kadunpätkää täynnä kauppiaita ja ihmisiä. Ostettiin kotiin syötäväks paellaa ja couscousta ja kotona pelasin pienempien tyttöjen kanssa Monopolia. 


Illalla käytiin Geraldinen eli perheen äidin siskon luona naisten rintaliivikutsuilla ja minä yritin siellä parhaani mukaan olla seurallinen tajuttoman väsyneenä ja suomalaisella ruokarytmilläni. Oltiin kotona joskus kymmenen aikaan illalla syömässä ja siellä marttakesteillä yritin vaan popsia kaikkia tarjoiluja nälkääni :D

Lauantaiaamuna lähdin perheen isän, Pascalin kanssa juoksemaan. Tehtiin joku kolmen kilometrin lenkki ranskalaiselle maaseudulle ja yks mikä pisti silmään eniten siellä niitten suloisten talojen lisäks oli se, että kun Suomessa maatilojen välillä menee huonokuntoinen ja heinänen hiekkatie, niin täällä sen tilalla on asfaltti, jossa on kaikki merkit ja kaikki. Suomalaiset tosiaan on erakkoja.

Iltapäivällä lähdettiin Andrean kanssa pyörillä Armentièresiin ja ei hitsi siellähän oli kunnon meiningit! Tänä viikonloppuna Armentièresissä on tapahtuma nimeltä Fête des Nieulles ja sen takia aukiolla oli mm. minitivoli ja mehän mentiin heti testaamaan se. Kaduilla oli markkinat/kirpputori eli La Braderie ja hullusti ihmisiä joka paikassa. 


Tää oli cool XD


La Braderie

Tässä olisi ollut illalla iso ilmaiskonsertti, jossa oli paljon esiintyjiä, mutta ei päästykään sinne sattuneista syistä.



Pitihän se kokea aidot ranskalaiset crépesit!

Tää oli superhyvää


Nuo napatanssijat ei kauan kiinnostanut, mutta paljon oli porukkaa kuitenkin!




Illalla sitten illallistettiin isosti kymmenen aikaan, syötiin tietysti simpukoita. Paljon ihmisiä ja paljon ruokaa :)

Huomenna mulla on eka oikea koulupäivä ja ihan kunnon päivä onkin... 9-17.35 pitäis siellä jaksaa istua kahden välkän ja tunnin ruokatauon voimin. Varmaan kuolen. Sain uuden lukkarin ja se ei olekaan enää niin rento, vaan suoraan sanottuna kamala :D mulle on merkitty travail personell eli itsenäistä opiskelua esim. tiistaille tuntien jälkeen ja perjantaille ennen koulua ja niistä ei muuten luisteta, koska koulusta ei pääse ulos ilman reissaria, josta tarkistetaan lukkari ja huoltajan allekirjoitus. Sen huomasin jo torstaina. Toivokaa onnea!!

Tästä kirjotuksesta tulikin nyt ihan megapitkä, kun koko ajan julkaiseminen venyy. Tultiin äsken kotiin, oltiin täällä, ei tuskin tarvitse selittää sen enempää, antaa kuvien kertoa:
Cette texte vient plus en plus long parce que je la jamais publis. On est revenu d'Armentières et voici les photos pour témoigner:
 
Kadulla meni kulkue tai ehkä ennemminkin joku paraati tai karnevaali. Erilaiset yhdistykset oli valinnut jonkun teeman ja pukeutu sen mukaisesti. Oli kaikki inkkareita, merirosvoja ja yöpukumummoja eli ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Lapsille ja no, aikuisillekin myytiin jotain paperiroskaa mitä sitten heitettiin paraativäen naamalle ja toisinpäin.

Ei lisättävää.

Les croustillants <3 Vähän kun munkkeja, ihan sairaan hyviä... Mathilden kanssa syötiin 17 :D


Ma deuxiéme semaine est en train de commencer maintenant! J'ésperes que tout serait plus facile et moins fatiguant bientôt parce que ce n'est pas chouette d'être tout le temps fatiguée et grâce à ca, anti-social... 

Jeudi je suis allée à courir avec Andrea avant l'école qui à commencé à 13h40. J'avais seulement deux heures du sport, donc pas mal!

Vendredi matin on est allées dans les marchés qui sont à Armentières chaque vendredi. Beacoup de gens dans plusieurs rues. Nous avons acheté de paella et de couscous pour déjeuner et à la maison j'ai joué Monopoli avec Appoline et sa copine.

Samedi matin on est allés à courir avec Pascal en campagne vraiment francaise et c'était bien. J'étais etonnée que entre les champs il y avait une route en asphalte! Nous les finnois sommes vraiment ermites...

Hier aprés-midi moi et Andrea, nous sommes allées à Armentières à vélo et oh la la il y avait du mond! Ce week-end il y a une Fête des Nieulles avec beaucoups des événments par example un manège et La Braderie et c'était super!

Le soir on a mangé des moules frites avec des amis de la famille. Beaucoup de gens et beaucoup de bon nourriture :)

Demain sera mon première jour à l'école, de 9h jusqu'à 17h35... Je crois que je serais morte après ca. Dans la nouvelle horaire il y a des heures marqué pour travail personell et il faut que j'en fait comme marqué même après l'école le mardi et avant l'école le vendredi.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Bonne semaine à tous!

Linda


torstai 5. syyskuuta 2013

À l'école!

Noniin tänään se alkoi, aherruksen pyhä paikka, koulu. Pyhä tosiaan sillä tää kouluhan on katolinen hehe... Tänään se ei tosin näkynyt mitenkään. Mentiin perheen äidin kyydillä kouluun ja se tuli mun kanssa opettajien sisäänkäynnistä, johon oltiin sovittu tapaaminen Madame Boonin (huom ei Veronique vaan Madame Boone) kanssa. Koulun joku sihteeri tms ohjas meidät odotustilaan (?) ja odotettiin siinä sitten sitä opettajaa. Toinen slovakialainen tuli myös siihen ja sit mentiin Mme Boonin mukana kiertämään koulua. 

Ihan eka kuva koulusta, kun ajettiin sen ohi autolla ja etsittiin parkkipaikkaa, oli että mikä ihmeen ala-aste tää on? Porukka ootti koulun porttien ulkopuolella, että pääsee ees pihalle, mutta sinne pääsee vasta kun ne portit avataan. Ihme kun ei tarvinnut tehä parijonoa ennen luokkaan menoa :D kun Mme Boone vei mut mun luokkaan, koko luokka nous seisomaan! Ja ne oikeesti seiso siinä niin kauan, että mun vastuuopettaja Mme Vandekerckhove (helppo kun mikä, lunttasin lapusta) sano, että istukaa. Lukiossa. No, siinä meni sitten pari tuntia kun käytiin läpi kaikkia juttua, jaettiin miljoona lappua vanhempien allekirjotettavaks ja täytettäväks ja kahen tunnin päästä lähettiinkin sitten jo kotiin. Ja ainiin! Saatiin myös ihan ikiomat reissuvihkot! Siihen kirjotetaan myöhästymiset, poissaolot ja terkkarilla käynnit, ihan kaikki (tietysti vanhempien allekirjoitettavat), ja ilman sitä ja lukujärjestystä liimattuna takakanteen, jossa on vanhemman allekirjoitus, että saat poistua koulualueelta, et muuten lähde koulusta mihinkään.

Siinä on kirjat, jotka sain ja paperit ja tuo missä on tuo kuva, on reissari, johon liimattiin nimitarra. Harmi, että siinä ei ollut mitään kukkia tai vaikka hauskaa ABC-kuvaa tms :(

Reissarin takakansi on myöhästymisille. Tää mennän siis täyttämään kansliaan ja sitten mamilta allekirjoitus.

Tässä on mun alustava lukkari, maanantaina saan lopullisen. Ei paha! Huomenna vaan liikuntaa 13.40-15.30 :D

Ymmärsin suurimman osan, mitä se opettaja puhu, koska se oli oikein arvonsa tunteva rouvashenkilö, mutta oppilaat sössöttää, niin niitä en ihan ymmärrä. En oikein saanut mahista puhua toisten oppilaiden kanssa, koska meillä ei ollut ees välkkää, joten se kuiskiminenkin ehkä vähän vaikuttaa... 

Mulla on nyt lukkarissa enkkua, matikkaa, josta ymmärrän varmasti todella paljon, yhteiskuntaoppia jos ymmärsin oikein, ranskaa, hissaa ja maantietoa jotenkin yhdistettynä, liikuntaa, jotain edistyneempien enkkua, terveystietoa ja lempiainettani, fysiikkaa. Kaikki ranskaks. Selailin noita kirjoja.... Juu tuun olemaan ihan ulapalla :D Täällä on siis kolme linjaa: kirjallisuus, tiede ja hmm mitenköhän sen suomentais... yhteiskunnalliset aineet? En tiiä. Joka tapauksessa mä oon tolla viimesellä eli ES.

Iltapäivällä käytiin syömässä ravintolassa koulun lähellä ja hitsi, kun Armentières on ihana! Musta tuntuu että siellä oli melkeinpä enemmän kauppoja kun Jyväskylässä, mihin ei kyllä paljoa tarvita, mutta silti. Ootan vaan, että pääsen sinne shoppailemaan...

Koulun jälkeen olin ihan shokissa ja kun käytiin vielä ostamassa mulle pre-paid liittymä, olin ihan täynnä ranskaa. En ymmärrä niistä vitsin liittymistä mitään edes suomeks, niin mites ranskaks? Sain kuitenkin asiat hoidettua ja nyt mulla on Ranskan numero omassa kännykässä ja Suomen kortti äitin vanhassa, jonka otin tänne mukaan. Whatsapp toimii ihan normaalisti ja Suomen numero siis myös.

Koulun jälkeen toinen slovakialainen, Andrea, kysyi voitasko nähdä, kun se asuu tässä ihan lähellä ja sithän me mentiin ja näytin sille saman reitin, mitä menin eilen. Se on tosi mukava! Puhuttiin ranskaa, mikä on tosi hyvä ja huomenna mennään lenkille aamulla, koska silläkin alkaa vasta 13.40 :) C'est magnifique!

Illalla olin ihan innoissani ja illallisella tuntu et pysyin kärryillä, mistä puhutaan ja osallistuin keskusteluun ja ai että. Näytin niille yhen vanhan koreografian ja ne oli ihan äimänä ja se äiti sano, että en kyllä tuu kehittymään täällä. Meen silti tanssimaan, vaikka taso ei oliskaan huikee, koska kokemushan se on sekin! Meen myös Mathilden mukaan kokeilemaan tennistä. Se on pelannut sitä monta vuotta, mutta ihan sama, esitän vaan tyhmää turistia.

Joka päivä menee paremmin ja vitsi tästä tulee mahtavaa! Pitäkää hauskaa Suomessa ja olkaa ahkeria! Pus <3

tiistai 3. syyskuuta 2013

Une éxpedition sur La Chapelle d'Armentières

Tänään kävin parin tunnin kävelyllä La Chapellessa ja tutkin paikkoja. Yksin. Täällä on kunnon helle, joten kun aloin olla ihan veltto pelkästä sisällä olemisesta ja tylsyydestä, päätin lähtee ulos kattelemaan mitä täältä löytyy. Otin kameran mukaan ja aattelin, että otan kuvia tästä alueesta ja näistä ihanista taloista. Kävelin tien viertä, joka vie Armentièresiin, en vielä viittiny pikkukaduille mennä harhailemaan. Tässäpä siis tutkimusretken hedelmiä.

Aujourd'ui je suis allée à marcher pour voir La Chapelle tout seule. Il faisait très chaud et après être longtemps à la maison, j'ai decidé d'aller dehors à voir ce qu'il y a dans cette petite village. Alors j'ai pris mon appareil photo avec moi pour prendre des photos de ces belles maisons et tout. J'ai suivi la route principale vers Armentières et je me suis revenu. Donc voici les resultats.


Tää on näkymä kun tullaan asuinalueelta "isolle" tielle


Tässä on perheen uusi talo, kunnon kartano, johon ne muuttaa joulukuussa.




Löysin pankkiautomaatin!


En vaan pääse näistä taloista yli <3 kaikki on erilaisia!


Voih tossa kahvilassa oisin halunnut käydä, mutta täällä on kuulemma kaikki suljettu. Jos haluu nähä elämää, pitää mennä Armentièresiin.


Minikirjasto


Kaikilla on omat roskapöntöt eli niitä on sitten aika tiheeseen.


Siinä on joku nuorten keskus tai joku.


Vois ajaa täällä autokoulun, paljon hauskemman näkönen kun Suomen autokoulut ;)


Tästä liikenneympyrältä käännytään Armentièresin suuntaan ja tästä en viittinyt enää jatkaa eteenpäin.


Ranskalainen versio rivarista. Kelpais mieluummin kun ne Suomen.




Miksköhän noi aukioloajat on noin? Kahen tunnin siesta.


Pysäkin takana on äidin suosima kukkakauppa




Jokaisella pikkukylälläkin on oma kirkko ja varmaan myös tommonen muistomerkki tai mikskä noita nyt kutsutaankaan


Kaupungintalo


Tuolla käytiin jonain päivänä aikasemmin Appolinen kanssa. Siellä on siis jalkapallokentät, ihana puisto, jossa on keskellä lampi ja joku rakennus, missä voi harrastaa kaikkee urheilua.


Tässä on pellon toisella puolella kylän varmaan ainoat 2000-luvulla rakennetut talot. Ei nyt ehkä ihan mutta melkein.






Tyttöjen entinen ala-aste. Ei hassumpi.


Jopa tällä 6000 asukkaan kylällä on oma Jyväskylän kaupunginkirkon kokoinen kirkkonsa... Hieno kuva, Linda XD


Löysin kaupan, jossa käytiin ja siinä vieressä olikin lehmät laitumella :D




Nää tenniskentät on ihan talon vieressä. Mun uusi ura XD otin Lennin mailan mukaan ja oottakaas kun näytän näille!! Kaikkee uutta pitää kokeilla eiks niin?


Tältä näyttää kotikatu...


... ja tältä koti :) mun huone on tuo vasemmanpuoleinen ikkuna.

Kysyin, meneekö nää koskaan pyörällä Armentièresiin, jonne matkaa on noin kolme kilometriä, mutta ne oli ihan ihmeissään, miks haluisin mennä pyörällä, kun bussilla on niin paljon helpompi mennä, meneehän se peräti kahdesti tunnissa. Pyörämatka kestää kuulemma puol tuntia ja kävellen tunti. Perheen äiti lupas, että perjantaina kun mulla ei oo koulua, koska ykkösillä on joku erikoispäivä ja kakkosilla ja kolmosilla ei oo mitään, voidaan mennä pyörällä Armentièresiin ostoksille tai jotain :) kunhan opin reitin, voin mennä yksin pyörällä kouluun. Ootan, että paranen kunnolla ja pääsen urheilemaan taas. Tanssimaan, juoksemaan ja pelaamaan tennistä, mun uutta mahdollisuutta. 

Huomenna alkaa koulu! Kaks tuntia vaan jotain infoa, torstaina ilmeisesti normaali päivä ja perjantain selitinkin jo. Ei liian rankka alotus. Haluun jo nähdä koulun ja sen ihmiset ja toiset vaihtarit! Meen kuulemma toisen slovakialaisen vaihtarin perheeseen viikoks kun mun perhe lähtee Marokkoon. Hyvä, että homma on hoidossa :)

Normalement les filles de la famille vont à l'école en voiture ou en bus mais quand je connais la route à l'école je pourrais y aller à vélo :) je voudrais guérir encore pour pouvoir faire du sport par example de courir. J'attends aussi la danse de commencer et peut-être je vais essayer de jouer du tennis :D

Demain commence l'école! Seulement deux heures d'information demain, jeudi peut-être un jour normal et vendredi je n'ai pas d'école. Pas trop dur ;) Je veux encore voir l'école et les gens et aussi les autres etudients d'éxchange. J'irais dans la famille d'une Slovaque pour une semaine quand ma famille d'accueil ira au Maroc. C'est magnifique que tout est encore organisé!